perjantai 21. tammikuuta 2022

Viimeisen vaalikampanjointiviikon tunnelmissa.

Vietettiin sitten viime viikonloppu meidän maalla. Aika monet ehdokkaat tuntuivat olevan samoilla linjoilla, että ennen varsinaista vaalikampanjointiviikkoa vietettiin aikaa itselle hyvää oloa tuovien puuhien parissa. Minulle se varsinainen ulkona liikkumispäivä oli lauantaina. Oli pakkasta, mutta aurinko näyttäytyi pitkästä aikaa. Kävin valokuvaamassa tuttuja maisemia. Valokuvaus on minulle vakinaisen työelämän jälkeisenä harrastuksena voimaannuttavaa ja tuo hyvää oloa. Siinä mielessä on ollut hyvä elää hyvinvointia vaalien tässä vaalikampanjankin aikana.

Ja se toinen juttu, joka tällä viikolla tuo hyvää mieltä, on lasten perheiden näkeminen. Juuri nyt viimeisellä viikolla ennen vaaleja on toinen Etelä-Suomessa asuvan lapsen perhe täällä käymässä ja heidän läsnäolonsa tämän oman vaaleihin keskittyvän tekemisen ohella on todella tärkeää minulle. Kokkaillut olen perinteistä makaronilaatikkoa, pienimmäisen laittanut jonkun kerran päiväunille ja  siinä ohessa aloitin yhtenä päivänä kirjoittaa tätä blogikirjoitustani, joka sitten jäi odottamaan sopivaa hetkeä editoida loppuun. 

Sattumoisin oli tällä viikolla yksi kokouskin (yhdistys, johon kuulun ja läsnä oli viisi henkilöä koronaturvallisesti paikalla) ja piipahdin  toisessakin (urheilullinen pieni tapahtuma). Se vain on niin, että varsinaista vaalikampanjointia siinä muodossa kuin sitä yleensä on, ei sitten ollut näiden vaalien aikaan. Uusia juttuja on otettu käyttöön; somettaminen facebookissa ja instagramissa on tätä päivää ja tulevaisuutta vaalityössä. Saattaa olla, että yksi instalivelähetyskin vielä toteutuu lauantaina.

Tästä koronatilanteesta ja joulun / uudenvuoden flunssani jälkioireista johtuen olen liikkunut varovaisesmmin ihmisjoukoissa. Jonkin verran kyllä olen käynyt Rotuaarilla, meidän oululaisten kävelykadulla), mutta harvoja ovat olleet vastaantulijat. Aika kurjista ja tuulisista säistä johtuen hyvin harva vastaantulija on edes kääntänyt katsettaan vastaantulijaa kohti, jotta heitä olisi voinut lähestyä kysymyksellä aluevaaleista. Ja tietysti olisi ollut kiva jutella. Esitteitä oli maltillisesti ja arkistokappaleita jää vähäsen. 

Entäs näin eläkeläisenä kampanjointi ja varsinkin, kun en ole ollut vaalien merkeissä liikkeellä kuin 1980-1990 -lukujen vaihteen aikoihin? Miten meni mielestäsi? Tuleeko ääniä ja mitä sitten? Kysytty on ja ilman muuta on kyllä kiinnostavaa ja jännittävää odottaa tulosta. Sunnuntai-iltana selviää.

Nyt jo kiitän ihan jokaisesta äänestä, jonka saan. Kiitän myös tukijoitani, joita ilman en olisi mitenkään selviytynyt tästä urakasta. Ei villejä veikkauksia äänimääristä numerolleni 225. Varsinainen äänestyspäivä on 23.1.2022. Muistathan äänestää asut millä hyvinvointialueella tahansa. 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Maaliskuun alku ja kuulumisten aika

 Niin vain vierähti puolitoista kuukautta, että en ole käynyt kertomassa kuulumisia. Nyt on sen aika, että hieman raotan verhoa siitä mitä m...